ISO 9241-210 ilmestynyt suomeksi (ja on parempi kuin alkuperäinen englanninkielinen...)

ISO 9241-210 on julkaistu suomeksi. Itse (Timo) tein käännöksen "leipätyön"; MetStan kanssa sitten stilisoitiin se.

Sen verran käännösprosessista, että alkuperäisessä englannin kielisessä versiossa oli useampi kohta, jotka olivat epäselviä tai eivät oikein loogisia. Kommunikoin standardin editoijan Tom Stewartin kanssa, ja hänkin huomasi puutteellisuuksia ja virheitä tekstissä.

Nämä epäselvät asiat on huomioitu suomenkielisessä käännöksessä. Ja sen vuoksi voi sanoa, että suomenkielinen versio on parempi kuin alkuperäinen!

Mutta katso myös kirja Navigoi oikein käytettävyyden vesillä! Siinä on paikkailtu standardin ongelmakohtia* ja on sen vuoksi vieläkin parempi...


*Nämä ongelmakohdat ovat siis minun jäsennystäni. Katso tämän blogin aiemmat kirjoitukset.

Käyttäjäkokemus: määritelmä

ISO 9241-210 sisältää käyttäjäkokemuksen määritelmän:
(alustava suomennos)

"Henkilön havainnot ja vasteet, jotka ovat seurausta tuotteen, järjestelmän tai palvelun käytöstä ja/tai ennakoidusta käytöstä".

Tätä tarkennetaan seuraavilla huomatuksilla:

"HUOM. 1 Käyttäjäkokemus sisältää kaikki käyttäjien tunteet, uskomukset, mieltymykset, fyysiset ja psyykkiset vasteet, käyttäytymiset ja aikaansaannokset, jotka ilmenevät ennen käyttöä, käytön aikana ja käytön jälkeen.
HUOM. 2 Käyttäjäkokemus on seurausta tuotemerkin imagosta, ulkonäöstä, toiminnallisuudesta, järjestelmän suorituskyvystä, järjestelmän vuorovaikutuskäyttäytymisestä ja avustavista ominaisuuksista, käyttäjän aiemmasta kokemuksesta johtuvasta sisäisestä ja psyykkisestä tilasta, asenteista, taidoista, persoonallisuudesta sekä käyttötilanteesta.
HUOM. 3 Käytettävyys käyttäjien henkilökohtaisten tavoitteiden näkökulmasta tulkittuna voi sisältää sen tyyppisiä aisti- ja tunnenäkökulmia, joita tyypillisesti liitetään käyttäjäkokemukseen. Käytettävyyskriteereitä voidaan käyttää arvioimaan käyttäjäkokemuksen joitakin näkökulmia."

Kommentti: Vaikka itse olin mukana luomassa tätä määritelmää, niin jälkikäteen ajateltuna se ei ehkä ole paras mahdollinen.

Hyvä määritelmähän on sellainen, että määritelmän sisältö vastaa semanttisesti termiä. Nyt "käyttäjäkokemus" on terminä subjektiivinen ("kokemus"), kun taas HUOM. 1:n mukaan käyttäjäkokemukseen kuuluu myös objektiivisia asioita ("aikaansaannokset). Olisi semanttisesti loogisempaa, jos käyttäjäkokemus määriteltäisiin puhtaasti käyttäjän subjektiiviseksi kokemukseksi.

käännös tulossa

Otinpa sitten hommaksi standardin kääntämisen. Valmistunee kevään 2011 aikana.

Käännöksestä keskustellaan ainakin jonkin verran sivuilla www.facebook.com/kaytettavyyskirja. Ja myös KäytettävyysOSY:n LinkedInin sivuilla

Oma vastaukseni ISO 9241-210 puutteisiin...

ks. www.kaytettavyyskirja.net, www.facebook.com/kaytettavyyskirja

Mistä ISO 9241-210:n saa?

Minulle on tullut joku kysely, että mistä 9241-210:n saa?

ISO-standardithan eivät ole esimerkiksi ladattavissa verkosta, vaan ne on ostettava. Valitettavasti ne ovat suhteellisen (suhteettoman?) kalliita yksityiselle henkilölle; ISO 9241-210:n hinta näyttää olevan CHF 124,00 (http://www.iso.org/iso/catalogue_detail.htm?csnumber=52075).

Kirjastoista voi myös kysyä. Tiedän, että ainakin Helsingin yliopiston Kumpulan kirjastossa se on.

"4. Principles of human-centred design" (jatkoa 2)

Ja periaatteet e) ja d)

"e) The design addresses the whole user experience"

• Otoksia tekstistä: “… the concept of usability used in ISO 9241 … can include the kind of perceptual and emotional aspects typically associated with user experience, as well as issues such as job satisfaction and the elimination of monotony. Designing for the user’s experience involves considering, where appropriate, organisational impacts, user documentation, on-line help, support and maintenance (including help desks and customer contact points), training, long-term use, and product packaging (including the ‘out-of-box experience’)... Design decisions related to this allocation of function determine the extent to which a given job, task, function or responsibility is to be automated or assigned to human performance…. Representative users should generally be involved in these decisions”.
• Tässä siis aluksikin periaatteessa sanotaan, että käytettävyyden määritelmä kattaa paljolti myös käyttökokemuksen. Mikä mielestäni pitää paikkaansa. Lisäksi korostetaan aivan oikein, että suunnittelussa pitää ottaa huomioon muut asiat, joiden kanssa käyttäjä tekee interaktiota (“user documentation, on-line help…”; tästä kokonaisuudesta itse käytän termiä “interaktiomediat”).
• Mutta ohje siitä, että käyttäjien tulisi osallistua päätöksen tekoon suunnitteluratkaisuista on kyllä ongelmallinen. Sen vuoksi, että käytännössä tämä tarkoittaa helposti sitä, että käyttäjille valutetaan vastuu suunnitteluratkaiusjen laadusta. Tämä voi olla jopa eettinen ongelma.

"f) The design team includes multi- disciplinary skills and perspectives"

• Tässä kohdassa luetellaan taitoja ja näkökulmia, joita voidaan tarvita: “human factors and ergonomics, usability, accessibility, human-computer interaction, user research; users and other stakeholder groups; application domain expertise, subject matter expertise…)”. Lisäksi todetaan, että etuna on “creativity and ideas” ja “team members become more aware of the constraints and realities of the other disciplines”.
• Tähän kohtaan ei ole isompaa kommenttia; näinhän on. Kannattaa kuitenkin arvostaa päätöksen teossa nimenomaan käyttöliittymäsuunnittelijoiden ammattitaitoa. Heillähän on nimenomaan käyttöliittymäkoulutusta taustallaan.

"4. Principles of human-centred design" (jatkoa)

Jatketaan periaatteilla c) ja d)

c) "The design is driven and refined by user-centred evaluation"

• Tämä periaate korostaa kyllä liikaa evaluoinnin roolia. Yksinkertaisesti siitä syystä, että evaluointipohjainen suunnittelu on kallista ja hidasta
• Parempi muotoilu olisi esimerkiksi: "The design is driven by a thorough understanding of users, tasks, user goals, and a good knowledge of design and usability guidelines and standards". Sitten tuo "user-centred evalution" on tätä tukeva toimenpide.

d) "The process is iterative"

• Standardissa sanotaan: "The most appropriate design for an interactive system cannot typically be achieved without iteration".
• Tässä on oleellinen muotoilu: "... cannot typically be achieved...". Eli iterointi nähdään ilmiönä, johon tulee varautua mutta joka ei ole tavoiteltavaa sinällään. Ja tämä on aivan oikein.
• Mutta tästä seuraa samantien ristiriita: kun iterointi on ilmiö, "välttämätön paha", niin silloinhan se ei ole periaate ("näin tulisi tehdä"). Paremmin muotoiltu periaate olisikin esimerkiksi "Try to achieve appropriate design without unnecessary iteration".